Tuottavuus
Miksi tekoäly ilman robotteja ei riitä tuottavuuden parantamiseksi?
Tekoälyä pidetään tulevaisuuden tuottavuuden kasvun ajurina, joka muuttaa toimialoja terveydenhuollosta valmistukseen. Jos kuitenkin keskitytään pelkästään ohjelmistopohjaisiin tekoälyratkaisuihin ilman robottien – fyysisten laitteiden, jotka voivat toteuttaa tekoälyn tuottamia oivalluksia konkreettisessa ympäristössä – integrointia, menetetään suuri osa tuottavuuspotentiaalista. Professori Daron Acemoglu arvioi, että tekoäly voi kasvattaa tuottavuutta 0.66% 10 vuodessa tai 0.064% vuodessa.
Tekoälyn rooli tuottavuuden kasvussa
Tekoäly on jo osoittanut arvonsa tuottavuuden parantamisessa automatisoimalla prosesseja, analysoimalla valtavia tietomääriä ja tuottamalla toimintakelpoisia oivalluksia. Nämä digitaaliset ratkaisut ovat keskeisiä sellaisilla aloilla kuin rahoitus, logistiikka ja asiakaspalvelu, joissa kognitiiviset tehtävät ovat hallitsevia. Tekoäly voi käsitellä tietoa nopeammin kuin ihminen, oppia valtavista tietomassoista ja optimoida päätöksentekoa.
Robotit: Tekoälyn fyysinen jatke
Robotit ovat tavallaan tekoälyn fyysinen vastinpari. Ne tuovat tekoälyn mahdollisuudet konkreettiseen maailmaan ja mahdollistavat automaation tehtävissä, jotka vaativat fyysistä käsittelyä – esimerkiksi valmistuksessa, kuljetuksissa ja jopa terveydenhuollossa.
Valmistusalalla robotit ovat olleet tuottavuuden kulmakivi jo vuosikymmenien ajan. Niiden kyky suorittaa toistuvia ja tarkkoja tehtäviä ympäri vuorokauden ilman väsymistä on mullistanut tuotantolinjat. Kun tekoäly lisätään robottien toimintaa ohjaamaan, ne tulevat entistä tehokkaammiksi. Ne voivat oppia, mukautua ja optimoida toimintaansa reaaliajassa reagoiden ympäristön muutoksiin.
Tekoälyllä varustetut robotit voivat käsitellä ja lajitella tavaroita varastoissa äärimmäisen tehokkaasti, reaaliaikaisen tiedon ja analytiikan ohjaamana. Ilman näitä koneita, jopa kehittyneimmät tekoälyjärjestelmät voisivat vain antaa ehdotuksia ihmistyöntekijöille, mikä rajoittaisi niiden todellista potentiaalia.
Pelkkä tekoäly: Rajallinen vaikutus fyysisiin tehtäviin
Ilman koneita tekoäly voi auttaa vain kognitiivisessa työssä – tehtävissä, jotka liittyvät ajatteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaikka tämä on tärkeää, se jättää huomiotta valtavan osan tuottavuuspotentiaalista, erityisesti aloilla, jotka perustuvat fyysiseen työhön.
Otetaan esimerkiksi terveydenhuolto. Tekoäly voi analysoida lääkärikuvia, ennustaa tautien puhkeamista ja optimoida sairaalan hallintoa, mutta ilman robotiikkaa se ei voi auttaa fyysisissä tehtävissä, kuten leikkauksissa, potilaan hoidossa tai lääkkeiden toimituksessa sairaaloissa. Tekoäly voi parantaa lääkäreiden päätöksentekoa, mutta robotit vapauttavat ihmisiä suorittamasta aikaa vieviä fyysisiä tehtäviä.
Samanlainen tilanne on rakentamisessa. Tekoäly, joka hallinnoi aikatauluja tai ennustaa materiaalitarpeita, on hyödyllinen, mutta se ei voi suorittaa raskasta nostamista tai tarkkaa rakennustyötä paikan päällä. Yhdessä tekoälyn kanssa toimivat robotit voivat muuttaa rakennusalaa hoitamalla vaarallisia tai yksitoikkoisia työtehtäviä ja parantamalla sekä turvallisuutta että tehokkuutta.
Tekoälyn ja robotiikan symbioosi
Tuottavuuden kasvattamiseksii tekoälyn on toimittava yhteistyössä robottien kanssa. Yhdessä ne voivat automatisoida monimutkaisia työnkulkuja, jotka sisältävät sekä tiedon käsittelyä että fyysistä toteutusta. Monilla aloilla juuri tämä yhteistyö on avain uusien tuottavuustasojen saavuttamiseen, mikä olisi mahdotonta pelkästään ohjelmistojen tai koneiden avulla.
Esimerkiksi maataloudessa tekoäly voi analysoida sääolosuhteita, maaperän kuntoa ja kasvien terveyttä tarjotakseen viljelijöille toimintasuosituksia. Mutta ilman robottijärjestelmiä nämä suositukset jäävät teoreettisiksi. Tekoälyllä varustetut robotit voivat istuttaa, kastella ja korjata satoa tarkasti, toteuttaen tekoälyn tuottamat oivallukset käytännössä.
Lopuksi: Tuottavuuden tulevaisuus vaatii sekä tekoälyä että robotteja
Pelkkä tekoäly on tehokas työkalu tiedonkäsittelyn ja päätöksenteon optimoimiseen, mutta se jää vajaaksi, kun on kyse fyysisten tehtävien toteuttamisesta. Yhdistämällä tekoäly robotiikkaan teollisuus voi saavuttaa todellisen automaation, joka yhdistää kognitiivisen älykkyyden fyysiseen toimintakykyyn ja tuo ennennäkemättömiä tuottavuusparannuksia.
Manuaaliseen työhön perustuvilla aloilla tekoälyn ja robotiikan integroiminen ei ole vain ylellisyyttä vaan välttämättömyys, jotta ne voivat pysyä kilpailukykyisinä tulevaisuudessa. Kun tekoäly jatkaa kehittymistään, sen todellinen potentiaali toteutuu vasta, kun sitä täydentävät robotit, jotka voivat viedä sen oivallukset käytäntöön konkreettisessa maailmassa.
“Teknologian todellinen voima ei ole siinä, mitä se voi tehdä, vaan siinä, miten se voi muuttaa maailmaamme ja parantaa elämäämme.”
– Sundar Pichai, Googlen toimitusjohtaja
Tuottavuus, robotiikka ja vihreä siirtymä
Automaatio, robotiikka ja vihreä siirtymä: Suomen on toimittava nopeasti tuottavuuden ja kestävyyden puolesta.
Suomen tuottavuuden kasvu on ollut hidasta vuodesta 2008. Nyt meillä on käsillä ratkaiseva ja pakottava hetki muuttaa suuntaa ja korjata kurssi. Automaatio, älykäs robotiikka ja vihreä siirtymä tarjoavat avaimet kestävään kasvuun, mutta nämä mahdollisuudet on hyödynnettävä nyt – ei sitten joskus. Teknologian avulla Suomi voi kasvattaa tuottavuutta ja siirtyä kohti kestävämpää, vähähiilistä taloutta, mutta myös sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa. Vatulointi ei ole enää vaihtoehto. Nyt on aika toimia.
Automaatio ja robotiikka ovat välttämättömiä kaikilla aloilla
Automaatio ja robotiikka eivät ole enää tulevaisuuden teknologioita – ne ovat valmiina palvelukseen, jos haluamme parantaa tehokkuutta ja optimoida resurssien käyttöä. Automatisointi kaikilla toimialoilla mahdollistaa nopeamman tuotannon, pienemmät kustannukset ja alhaisemman energiankulutuksen. Tämä ei ole pelkästään taloudellinen kysymys, vaan myös ympäristökysymys. Automaatio auttaa yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään ja tehostamaan energian käyttöä.
Vihreä siirtymä edellyttää automaation hyödyntämistä niin teollisuusuudessa, palveluissa kuin terveydenhuollossa ja hoivassakin. Valmistuksessa robotiikka voi optimoida tuotantoprosesseja ja vähentää raaka-aineiden hävikkiä ja auttaa kierrätyksessä. Tämä on keskeistä kestävän tuottavuuden ja talouden rakentamisessa.
Älykäs robotiikka ja tekoäly terveydenhuollossa
Älykäs robotiikka ja tekoäly mullistavat terveydenhuollon parantamalla hoidon tehokkuutta, tarkkuutta ja saatavuutta. Jo nyt robottikirurgia mahdollistaa toimenpiteiden suorittamisen tarkemmin ja vähemmän invasiivisesti, mikä nopeuttaa potilaiden toipumista. Jo nyt tekoäly analysoi suuria potilastietomääriä, ennustaa sairauksien riskejä ja auttaa lääkäreitä tekemään tietoon perustuvia hoitopäätöksiä. Tuottavuutta parantaisi huomattavasti, jos esimerkiksi sisälogistiikan robotisoinnin ja kirjaamisen automatisoinnin avulla vapautetaan terveydenhuollon henkilöstöä rutiinitehtävistä, kuten tarvikkeiden siirtämisestä ja potilastietojen manuaalisesta kirjaamisesta. Näin voidaan parantaa hoidon sujuvuutta ja vähentää inhimillisiä virheitä, mikä lisää terveydenhuollon tuottavuutta, laatua ja kustannustehokkuutta.
Työvoiman on oltava valmis vihreään ja automatisoituun tulevaisuuteen
Valmius ottaa käyttöön uusia teknologioita ja omaksumaan kestävän kehityksen periaatteet on välttämätöntä, jotta yritykset ja muut organisaatiot voivat menestyä toiminnassaan. Kyse ei ole enää tulevaisuuden asiasta – siirtymä on jo käynnissä ja teknologiat ovat monessa maassa jo tehokäytössä. Suomessa työvoiman on sopeuduttava nopeasti. Koulutusjärjestelmäämme on uudistettava, jotta voimme tarjota työntekijöille oikeat taidot ja mahdollisuudet toimia ympäristössä, jossa myös älykkäät apulaiset – tekoälyllä varustetut robotit – toimivat.
On tärkeää ymmärtää, että automaatio ei tarkoita työpaikkojen menettämistä – se tarkoittaa niiden muuttumista. Uusia työpaikkoja syntyy teknologian ja kestävän kehityksen ympärille, mutta tämä vaatii oppimista, koulutusta ja uudelleenkoulutusta. Työntekijöiden on oltava valmiita oppimaan uusia taitoja ja sopeutumaan uuteen teknologiseen ja kestävään todellisuuteen.
Toiminnan on oltava ripeää ja päättäväistä
Suomen tulevaisuus riippuu siitä, kuinka nopeasti ja tehokkaasti toimimme automaation, robotiikan ja vihreän siirtymän saralla. Emme voi enää odottaa, sillä kilpailijamaat ovat jo tarttuneet toimeen. Jokainen viivytys maksaa meille paitsi tuottavuuden ja elinvoiman menetyksinä sekä taloudellisesti ja tietysti ympäristön kannalta. Vihreän siirtymän ja teknologisen kehityksen yhdistäminen ei ole vain mahdollisuus – se on välttämättömyys, ja meidän on toimittava nyt.
Vihreä automaatio: Suomi voi ottaa johtavan roolin
Ollaan rehellisiä. Suomi ei tule olemaan tekoälyn suurmaa, eikä digitalisaation. Silti voimme olla, ja olemmekin, niissä hyviä. Ihan ok. Missä voimme olla edelläkävijöitä ja suunnannäyttäjiä on kestävän automaation ja robotiikan hyödyntäminen ja miksipä ei näiden teknologioiden valmistaminenkin. Tämä toki edellyttää investointeja, yhteistyötä yritysten ja julkisen sektorin välillä sekä nopeita päätöksiä. Nyt ei ole aikaa viivyttelyyn ja varovaisuuteen – on tehtävä rohkeita päätöksiä, jotka ohjaavat meitä kohti kestävää ja tuottavaa tulevaisuutta.
Vihreä siirtymä ja robotiikka eivät ole toistensa vastakohtia – ne kulkevat käsi kädessä. Yhdessä ne tarjoavat Suomelle mahdollisuuden olla teknologian ja kestävän kehityksen globaalissa kärjessä. Toimiessamme nyt voimme varmistaa, että Suomi on eturintamassa tulevaisuuden tuottavuudessa ja ekologisessa kestävyydessä. Toimikaamme siis ripeästi ja määrätietoisesti – Suomen tulevaisuus riippuu siitä!
PS: Olen kirjoittanut lyhyen esityksen kirjaamisen automatisoinnista ja sisälogistikan robotiikasta. Ota yhteyttä jos ”paperi” kiinnostaa.
Cristina Andersson 